Epäilen vahvasti, ettei kenellekkään ole jäänyt epäselväksi se, että violetti on ehdottomasti yksi lempireistäni. Siksi aina riemastun suunnattomasti, kun eteen tulee hyvänoloinen violettikangas.
Taannoin tein eurokankaan alelaarista trikoo löydön ja Selia muisti minua ihanalla violetilla kalakankaalla yllätyspussissaan. Näin heti kalakankaan nähtyä täydellisen yhteensopivuuden noiden kankaiden välillä. Ja ollenkaan ei haitannut se, että kankaiden sävyt eivät olleet yksi yhteen. Kaavaksi valikoitui jo tutuksi tullut burdan kaava.
Ompeluvaihe tuli nopeasti valniiksi, lukuunottamatta yksiväristen hihojen väärin ompelua, joka on tietysti hyvä huomata istutusvaiheessa, kun ei ne hihat vaan kolahtanutpaikoilleen. No eihän ne kolahda, jos sattuu olemaan kaksi tismalleen identtistä hihaa. Noh korjaamiseen ei onneksi kauaa mennyt, vaikka purkaa pitikin.
Vaikka muutama päivä takaperin tekemäni kettupaita on tehty samalla kaavalla ja samalla koolla, tuntuu tämä violettipaita istuvan huomattavasti paremmin päälle. Tämä ei ollenkaan ahdista ja putista, vaikka tiukka onkin. Toisena onnistuneena asiana on ehdottomasti kaksoisneulan tikkaukset. Kaikki tikkaukset sain tehtyä oikealta puolelta ja siististi suoraan. Ooh, mikä onnistumisen kokemus.
Kaiken kaikkiaan voin vain sanoa olevani tyytyväinen materiaaliin, laatuun ja tietysti myös valmiiseen työhön ja oman käden jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti