Olen
pitkään facebooksissa katselut toinen toistaan ihanampia ja
taidokkaampia villasukkia ja ajattelin, että ehkä minäkin vielä oppisin
joku päivä. En ollut koskaan aikaisemmin villasukkia tehnyt, mutta
kaikki ne ihanat kuviot saivat sormeni syyhyymään, mutta se kantapää. Se
on niin vaikea ja aina jäi aloittamatta ja kokeilematta.
Yläasteella
ollessani, kun piti valita lapaset tai villasukat, valitsimme parhaan
ystäväni kanssa lpaset. Ne kun on paljon helpommat tehdä, kun ei ole
sitä kantapäätä. Yhden peukalon kun taikoo tuosta vaan, mutta kantapää
oli sellainen hirviö, että että.. Nyt näin 15 vuotta vanhempana sitä
vain kiroaa itseään silloin. Oliko pakko mennä helpoimman kautta? Kuinka
monet ihanat villasukat olisinkaan ehtinyt tekemään näiden vuosien
aikana?
Noh onneksi vilasukan teko on taito, jonka voi opettella näin myöhemminkin.
12
silmukkaa puikolla. Resosi kaksi oikein, kaksi nurin. Sen jälkeeen joka
toinen silmukka sinisellä ja joka toinen vihreällä. Lankana näissä on
jokin kauan kauan sitten ostettu akryylilanka, joka on jäänyt kaapin
perukoille odottamaan juurikin villasukkien tekoa.
Eikä
kantapää nytkään mennyt niin kuin strömsössä. Rehellisesti sanottuna
en tajunnut yhtään mitään siitä ohjeesta, jota katsoin, joten sovelsin
ihan itse ja ihan kaiken. Tässä sukkaparissa on teknisistä syistä
kantapää tehty oikein nurin -tekniikalla. Sillä sain nimittäin
varmstettua, että sukka menee oikeasti myös jalkaan asti.
 | |
| Siinä se on. Ihan ensimmäinen sukkapari ikinä! |
Ja
mikä tunne! Ensimmäiset villasukat mistä tuli oikeasti villasukat eikä
lapaset. Nyt on puikolla jo toiset villasukat. Ja ehkä tällä kertaa saan
tehtyä kantapäätkin niin kuin pitäisi.
