Toukokuun alussa pääsin vihdoin jälleen ompelemaan. On se jännä,
miten tuollainen lääkärin asettama ompelukielto sai sormet syyhyämään ja
kankaita hipelöimään. Mistään isosta en uskaltanut aloittaa
ompelu-urakkaa, ettei tule kerralla niskoille liikaa rasitusta, niinpä
päädyin ompelemaan pienen pieniä lahjavaatteita, kun olin ystävältä
saanut vielä parit kaavat lainaan. Ensimmäistä kertaa elämässäni tuli
sellainen tilanne, etten osannutkaan tulkita kaavaa, vaikka sitä
pyörittelin käsissä.
Ensimmäinen vauvan vaatepari, jonka olen ommellut. Olenhan minä ommellut pieniä vaatteita ennenkin, mutta en ihan tätä koko luokaaa. Tai jos olen niin siitä on kyllä niin monta vuotta aikaa, eten muista. Kilppari kankaan joku saattaakin muistaa. Kankaan hommasin silloin loppu vuodesta miehen boksereita varten, muta sitä on edelleen jäljellä ja kangashan oli kangastukulta, samoin kuin punainen resorikin.
Tämä setti meni pienelle pojalle. Valokuvauksen lomassa itselleni iski paniikki. Sopiihan tämä pojalle, kun tässä on punaiset resorit. Vastavärit hämäsivät tehokkaasti silmää. Muutama kysely ja vastaus oli, että kyllä sopii. Niinpä rohkenin nämä luovuttaa eteenpäin.
Ensimmäinen vauvan vaatepari, jonka olen ommellut. Olenhan minä ommellut pieniä vaatteita ennenkin, mutta en ihan tätä koko luokaaa. Tai jos olen niin siitä on kyllä niin monta vuotta aikaa, eten muista. Kilppari kankaan joku saattaakin muistaa. Kankaan hommasin silloin loppu vuodesta miehen boksereita varten, muta sitä on edelleen jäljellä ja kangashan oli kangastukulta, samoin kuin punainen resorikin.
Tämä setti meni pienelle pojalle. Valokuvauksen lomassa itselleni iski paniikki. Sopiihan tämä pojalle, kun tässä on punaiset resorit. Vastavärit hämäsivät tehokkaasti silmää. Muutama kysely ja vastaus oli, että kyllä sopii. Niinpä rohkenin nämä luovuttaa eteenpäin.
Ihana
työkaverini odottaa myös lasta ja päätin häntä ilahduttaa pienellä
paketilla. Bobyn kankaat ovat Seliasta, Housujen kangas eurokankaasta ja
resori kangastukusta. Muistan, kuinka leikkasin bodyn kankaita ja
kysyin toiselta työkaveriltani, että onko koon 62 body tosiaan näin iso.
Omaan silmään se näytikin paljon isommalta kuin odotin, vaikka kotona
jemmabodyyn verratessa olivat tosiaan hyvin saman kokoisia.
Näitä
ompelin kyllä pitkään ja hartaasti. Mieltä lämmitti, että saan
ilahdutaa muita. Kumpikin odottava äiti oli otettu vaatesetistään ja
minä olin ylpeä itseästäni, kun olin onnistunut täysin yli odotuksien.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti