Voisin väittää olevani syksyihmisiä. Mikäpä on ihananpaa kuin kiskoa
paksumpaa vaatetta ylle ja samota metsiä sienien toiveessa. Tai miten
olisi upean ruskan ihastelu? Sopii niin minulle. Iltojen pimennessä on
ihana laittaa kynttilät palamaan ja vaan tunnelmoida. Niin ja lankojen
esille ottaminen ja virkkaamiseen valmistautuminen.
Toinen mikä ehdottomasti kuuluu syksyyn on työkokousten alkaminen. Kun sitä kerran viikossa tulee istuttua vähintään kaksi tuntia kokouksessa, on pakko nysvätä jotain, että jaksaisi keskittyä eikä turhaantuisi ihan niin pahasti. Tähän mennessä minut on onnistuneesti pelastanut virkkaus.
Pinterestistä löytyy vaikka ja mitä kivaa. Olen kyllä tuumannut, että se on varsin petollinen paikka, sillä sinne jää jotenkin vaan jumiin kaikkien niiden ihanuuksien keskelle. Tovi sitten selasin pinterestiä ja silmiini osui pipo, joka huusi tekemään. Eihän siinä voinut kuin marssia lankoja ostamaan ja lopputulos oli se, etten saanut sitä väriä, jota olisin halunnut. Ostin sitten tummempaa ja heti jouduin varioimaan, koska en voinutkaan tehdä sitä mitä aioin.
Pipon pohja tuli nopeasti, vaikka koen olevani armottoman hidas virkkaamaan. Eilen työkokouksessa istuessa sain pitkälle tehtyä ja loppu syntyi kuin itsestään aamupuhteena. Vielä pitäisi koristukset virkata ja sitten se olisi valmis. Maltan tuskin odottaa.
Toinen mikä ehdottomasti kuuluu syksyyn on työkokousten alkaminen. Kun sitä kerran viikossa tulee istuttua vähintään kaksi tuntia kokouksessa, on pakko nysvätä jotain, että jaksaisi keskittyä eikä turhaantuisi ihan niin pahasti. Tähän mennessä minut on onnistuneesti pelastanut virkkaus.
Pinterestistä löytyy vaikka ja mitä kivaa. Olen kyllä tuumannut, että se on varsin petollinen paikka, sillä sinne jää jotenkin vaan jumiin kaikkien niiden ihanuuksien keskelle. Tovi sitten selasin pinterestiä ja silmiini osui pipo, joka huusi tekemään. Eihän siinä voinut kuin marssia lankoja ostamaan ja lopputulos oli se, etten saanut sitä väriä, jota olisin halunnut. Ostin sitten tummempaa ja heti jouduin varioimaan, koska en voinutkaan tehdä sitä mitä aioin.
Pipon pohja tuli nopeasti, vaikka koen olevani armottoman hidas virkkaamaan. Eilen työkokouksessa istuessa sain pitkälle tehtyä ja loppu syntyi kuin itsestään aamupuhteena. Vielä pitäisi koristukset virkata ja sitten se olisi valmis. Maltan tuskin odottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti